Kirjaton koulu -kokeilun tekninen toteutus yläkoulussa

Tervehdys Pirkkalan yläasteelta! Lukuvuosi ehti päättyä ennen kuin sain tartuttua härkää sarvista ja raapustettua muutaman rivin laitekokeilusta koulussamme.

Päätin jakaa blogikirjoitukseni teemaltaan kahdeksi eri kokonaisuudeksi: tässä ensimmäisessä esittelen Kohti kirjatonta koulua -hankkeen käytännön toteutusta yläkoulussa ja jälkimmäisessä pikemminkin sitä, mitä laitteilla tehtiin äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla kokeilujakson aikana.

Pirkkalan kunnan Kohti kirjatonta koulua -hanke kohdistui kunnan ainoan yläkoulun osalta 7. ja 9.-luokkalaisiin. Opetettavat aineet oli hakemuksessa määritelty äidinkieleksi ja matematiikaksi. Yläkoulussa hankevastaavaksi valikoitui äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori – ei siis TVT-vastaava tai tietotekniikan osaaja vaan perustaidot omaava Microsoft-käyttäjä.

Yli 650 oppilaan ja yli 60 opettajan koulussa käytännön järjestelyt aiheuttivat haasteita. Kunnassa käytössä oli vain muutamia iPad-salkkuja, joten aikataulut salkkujen käytöstä eri kouluissa oli laadittava tarkasti. Koska yläkoulussa on käytössä jaksojärjestelmä, oli järkevää, että salkut tulevat tietyn jakson ajaksi käyttöön, jolloin laitteita voidaan käyttää yhden kokonaisen kurssin ajan. Käyttö osui suunnitelmien mukaan lukuvuoden 2012–2013 kakkosjaksoon, joka kesti lokakuun 10. päivästä jouluun.

Työpariksi äidinkieltä opettavalle hankevastaavalle oli valittava sellainen matematiikan opettaja, joka opettaa samaa tai samoja yhdeksänsiä luokkia. Seuraavana syksynä aloittavat seitsemännet luokat oli valittava niin, että molemmat opettajat opettavat samoja ryhmiä. Tarkoituksena kun oli, että kokeilu kohdistuu muutamaan opetusryhmään, jotka käyttävät laitteita äidinkielen ja matematiikan tunneilla mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.

Keväällä 2012 oli selvää, että kokeiluopetusryhmiksi valittiin 9d, 9e, 7h ja 7j. Yhdeksänsistä luokista vain 9e käytti laitteita molemmissa oppiaineissa. Seuraava ratkaistava palapeli oli rehtorilla, jonka oli laadittava sellaiset työjärjestykset, joissa kukin valittu opetusryhmä opiskelee tiettyä kurssia matematiikkaa ja äidinkieltä tietyssä jaksossa. Oppitunnit oli saatava osumaan lukujärjestyksiin niin, etteivät äidinkielen ja matematiikan tunnit osu päällekkäin, jotta laitteita päästään maksimaalisesti käyttämään molemmissa aineissa. Ei ihan pieni homma koulussa, jossa on yli 40 opetusryhmää.

Opetettavat kurssit siis valittiin keväällä. Kesän ja alkusyksyn aikana meidän opettajien oli sitten keksittävä, miten laitteita opetuksessa käytetään. Kumpikaan kokeiluun osallistuvista opettajista ei ollut tutustunut iPadiin tai Applen tuotteisiin ylipäätään ennen hanketta. Siinä mielessä kokeilu oli siis totuudenmukainen, että päästiin näkemään, mitä pystymetsästä tulevat keksivät laitteilla tehdä ja miten helppokäyttöisiä ne ovat.

Yhdeksäsluokkalaisille räätälöitiin kakkosjaksoon äidinkielen ja kirjallisuuden yhdeksäs kurssi, joka koulussamme on kirjallisuuspainotteinen. Seitsemäsluokkalaisten äidinkielen opetus yläkoulun puolella alkoi vasta kakkosjaksossa. Kielioppiasiana ensimmäisessä kurssissa on sanaluokkien kertaus, johon arvelin löytyvän verkkomateriaalia ja harjoituksia runsaasti. Tekstipuolella harjoitellaan tekstin rakentumista. Lisäksi siirsin tekstilajeista sadun käsittelyn tähän kurssiin.

Matematiikassa iPadeja suunniteltiin käytettäväksi tiedonhankintaan mm. verkkoluentoja katselemalla. Laitteilla oli lisäksi tärkeä merkitys sekä heikkojen että lahjakkaiden oppilaiden eriyttämisessä ja muutenkin opiskeluun motivoimisessa. Oppitunneilla suunniteltiin käytettävän esimerkiksi Matikkakunkku- ja Tangram-sovelluksia. Varsinaiseen hyötykäyttöön päätettiin ottaa graafinen laskin (Free GraCalc -sovellus).

Ja kuinkas sitten kävikään… Syksyllä iPad-salkut saapuivat kuntaan myöhässä. Koulujen osalta tarkkaan laadittu salkkujen käyttöaikataulu nyrjähti alkuunsa. Yläkoulun millintarkat suunnitelmat eivät paljoa joustaneet, jotta kokeiluun valjastettujen opettajien työ ei kokonaan valuisi hukkaan. Mikäli laitteiden käyttö olisi siirtynyt seuraavan jakson puolelle, olisi suunnitellut kurssit jo opiskeltu eivätkä opetettavat ryhmätkään uudessa lukujärjestyksessä enää olisi samat.

Lopputuloksena kakkosjakso alkoi ilman hartaasti odotettuja iPadeja ja laitteet saatiin käyttöön neljä viikkoa myöhässä. Yläkouluun käyttöön tuli kaksi salkullista sekä muutama irrallinen iPad siten, että opetusryhmän jokaiselle oppilaalle saatiin oma laite. Toiseen settiin ladattiin matematiikassa käytettävät appsit ja toiseen äidinkielen vastaavat. Laitteet numeroitiin – samoin oppilaat. Näin ollen jokainen oppilas käytti aina samaa laitetta siten, että yhtä laitetta käytti äidinkielessä neljä eri oppilasta ja matematiikassa kolme. Oppilaat allekirjoittivat juhlallisen vakuutuksen, jossa lupasivat kohdella laitteita huolellisesti sekä kunnioittaa toisten oppilaiden laitteille mahdollisesti tallettamia töitä. Koska samalla sormitietokoneella oli useita käyttäjiä, niitä ei ollut mahdollista viedä kotiin vaan kaikki työ oli tehtävä oppituntien puitteissa.

Ensimmäisten viikkojen käyttökokemuksia haittasi se, että koulun langaton verkko oli kovasti yhteistyökyvytön. Tökkivän alun vuoksi kirjaton koulunkäynti oli sujuvaa lopulta noin neljän viikon ajan. Miten käyttö sujui äidinkielen opetuksessa? Siitä seuraavassa postauksessa enemmän.

Kesäisin terveisin
Tiina Koski
raportin laatija, hankevastaava, iPad-noviisi, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori

About these ads

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s